mizra síhala hoodiya

mizra síhala hoodiya sáskûþa haa síhala mizra hoodiyayi. paali akuruþ iita adágu vee. síhala akuruvala ruupa praðhaanava kotas ðekaki. hoodiyee akuru eka kotasaki. eevaata ígriisiyen kiyannee phoneme nohoþ kudaama biÐiya nohæki zabða kiyaayi. vyaakaraNaya anuva aa, ææ, ii væni ðiirgha svara zabða maaþra ðekak ðigayi. eþakota eevaa þani phoneme noveyi. æþ‌þatama vyaçjana kiyannee k, g aaðiyatayi. hoodiyee ka, ga kiyaa livuvee haDanagaa kiyalaa igena gannayi. api hoodiyata phoneme chart kiyana kota mee ðeka ee ekkama pæhæðili karanna.

pahala nil paata akuru bhaaxaa ðekatama poðu akuru ya. raþu paata eevaa sáskûþa zabðavalata siimaa vuu akuruya. koLa paata akuru síhala bhaaxaavee pamaNak þiyena akuru ya. muurðhaja layanna síhala haa paali bhaaxaa ðekata poðu akuraki.

e haa o vala ðiirgha zabða sáskûþayee haa paaliyee þiyenavaa. namuþ, liyannee nææ. sáskûþa bhaaxaavee ee ðeka sæma vitama ðigayi. paaliyee ígriisivala vageema gaþakuru ðekakata iðiriyen ena þænvala ketiyen kiyana aþara anik þænvala æðalaa kiyanavaa. eeka þeerum ganna mee yata ðena sabæÐiyee pituvee ígriisi hariya pahu karalaa iita pahalin 'Listen:' yataþee penvana inðiiyayan lassanata mágala suuþraya gaayanaa karanavaa ahagena inna. ee aya paali vunaþ e o ðeka kiyavannee sáskûþa niiþiyatayi. obhaaseþvaa, abhivaaðeþvaa vagee vacana kiyana hæti ahanna.

senaga næþiva maga hæruna paali væda

svara (paNakuru)

a
aa
æ
ææ
i
ii
u
uu

û
ûû
ô
ôô

e
ee
ai
o
oo
au


vyaçjana (gaþakuru, hal akuru)

hal akuru þanivama uccaaraNa karanna bææ. ee nisaa pasupasin ayanna yaa karalaa læbena akura meþana penvanavaa. binðuva haa binðu ðeka yana ðekaþ svara noveyi. -- issarahin svarayak oone nee?

issara kaalee hal lakuNa vacanayak mæðata ðæmuvee nææ. siriþa vuuvee ee venuvata ekkoo bæÐi akuraka kotasak hætiyata hoo iiLaGata ena akurata heeþþu karalaa hoo (hal lakuNa næþiva) liviimayi. poþee hidæs næþiva ðiga akuru peeli þamaa þibunee. vacanayaka avasaanayata ena hal lakuNa ðæmuu akurata halanþaya kiyaa kiivaa. mee nisaa loku haamuðuruvoo, 'podi nama ara [ahaval] paaliya genen' kiyanavaa ahagena hitiya suððaa bhaaxaavee nama paali kiyaa kiyanna patan ganna æþi. (apiþ 'ohe palayá' kiyalaa niká innavaa nee?). sáskûþen paali kivveþ síhala poþ‌valata peLa kiyaa kivveþ eekayi.

síhala laþingaþa karana vita api binðuvata haa binðu ðeka laþin svara valata udin lakuNu ðamaa ganna nisaa venama binðuva liviima væraðiyi. kesee namuþ eevaa avazyama velaavaka Alt muðraava samaga quote lakuNa gahalaa gaþa hækiyi.

bíðuva - anusvaraya
´

bíðu ðeka - visarjaniiya
¨

sparzaakxara
ka
kha
ga
gha
ña
Ga

ca
cha
ja
jha
ça

ta
tha
da
dha
Na
Da

þa
þha
ða
ðha
na
Ða

pa
pha
ba
bha
ma
Ba

anþäsþhaakxara
ya
ra
la
va

uuxmaakxara
za
xa
sa
ha

muurðhaja layanna
La

jihvaamuuliiya (q) haa upaðhmaaniiya (fa)

jihvaamuuliiya kiyannee ðiva mula yannayi. upaðhmaaniiya kiyannee usuruvanavaa yannayi. mee ðeka liyana akuruma yayi nigamana kaLa nohæka. ka, kha haa pa, pha iðiriyen ena bíðu ðeka kiyavena viðiha penviimata yoðaagaþ eevaa viya hækiyi.

(uðaa: ðükoccaaraNa = ðuqkoccaaraNa, anþäpura = anþafapura). sæ.yu. apata ee akuru ðeka iiLaGata ena akuruvalata yaakara penavanna nohæki nisaa venva penvuvaþ harinam yaakara þibiya yuþuyi. jihvaamuuliiya akura ígriisi x see penvuvaata æþþatama eeka y akuree vagee kakul ðeka pahalata þibuna puraaNa griik x akurayi. apee font ekee eeka harigæsviya yuþuyi. eþek apata samaavenna.